Vieraskynä: Suomen ydinvoimaratkaisu on joustamaton ja vanhanaikainen

Vieraskynän on kirjoittanut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Selvitysten mukaan vuoteen 2050 mennessä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähintään 80 prosenttia nykytasosta. Tarvittava energia saadaan aikaan uusiutuvalla energialla ja olemassa olevalla ydinvoimalla – kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tärkein energianlähde vuosisadan puolivälissä olisi aurinkovoima.

Tällaiseen kehitykseen Suomessa tehty ydinvoimapäätös ei istu. Lisäämällä ydinvoimaa vähennetään uusiutuvien energianlähteiden markkinoita ja kannustimia. Kun fossiilisten polttoaineiden osuus vähenee, ydinvoiman suhteellinen osuus tuotannosta kasvaa ja uusiutuvan energian tarve vähenee. Tämän hetkisillä lupapäätöksillä nostetaan ydinvoiman osuus 60 prosenttiin kaikesta kotimaisesta sähköntuotannosta. Riippuvuus yhdestä energiamuodosta kasvaa, kun sen sijaan tulisi lisätä energiantuotannon joustavuutta hajauttamalla kapasiteettia pienempiin yksiköihin.

Ydinvoima kankeana ratkaisuna on merkittävä taloudellinen riski, mikä heijastuu myös siinä, ettei yksityistä rahoitusta hankkeille ole löytynyt. Suomessa rahoittajina – ja riskien kantajina – ovat suomalaiset kunnat, jotka ovat sitoutuneet ostamaan sähköä omakustannehintaan riippumatta siitä miten sähkön markkinahinta kehittyy. Kokonaiskuvan kannalta on investoitava hajautettuihin ja joustaviin energiaratkaisuihin, jotka pohjautuvat erityisesti uusiutuviin energialähteisiin.

Ydinvoiman onnettomuusriski on pieni, mutta toteutuessaan sen ympäristölle ja terveydelle aiheuttamat tuhot ovat valtavat. Ydinvoima on kuin negatiivinen lottovoitto. Jo pelkästään siitä syystä tulisi ensisijaisesti kehittää uusiutuvaa energiatuotantoa, johon liittyvät riskit rajoittuvat taloudellisiin. Ydinvoimalla tuotetun energian hinta ei toistaiseksi sisällä sen potentiaalisesti suunnattomia kustannuksia.

Sijoitus ydinenergiaan vaikuttaa energiapolitiikkaan kymmenien vuosien päähän – aikaan jonka teknisiä valmiuksia tai maailman tilannetta emme voi tietää. Energiapoliittiset tavoitteet ovat kuitenkin selvillä. Vuoteen 2050 mennessä energian tuotannosta 60 prosenttia tulee tulla uusiutuvista energialähteistä ja resurssien käytön tehokkuusaste tulee nostaa 40 prosenttiin.

Ydinvoimaratkaisu ei istu niin ikään maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Samalla viikolla kun Suomessa viimeisteltiin sopimusta uuden ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle, Euroopan parlamentti kehotti jäsenmaita pitäytymään energiayhteistyön tiivistämisestä Venäjän kanssa.

Kokonaiskuvassa on vaikea nähdä, mitkä ovat ne ydinvoiman ylivertaiset edut, joiden vuoksi Suomen pitää ajaa väkisin tätä hanketta. Ne eivät perustu ainakaan taloudelliseen kannattavuuteen, vähäriskisyyteen tai energia- ja ilmastopolitiikan tarpeisiin.

Sirpa Pietikäinen on kokoomuslainen europarlamentaarikko. Hän on toiminut kansanedustajana (1983–2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989–1993) ja ympäristöministerinä (1991–1995).