Vieraskynä: Fennovoimalle silotellaan tietä

Vieraskynän on kirjoittanut Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen.

Valtio on valmis rahoittamaan Fennovoiman ydinvoimalatien suunnittelua ja rakentamista enintään 7,4 miljoonalla eurolla, hallitus tiedotti torstaina 20. marraskuuta. Rahat valtio maksaa jälkikäteen, jos ja kun laitoksen rakennustyöt ovat käynnissä.

Tienrakennus aloitettiin kylläkin jo ennen kuin edes valtioneuvosto oli ehtinyt uutta periaatelupaa myöntää. Suunnittelusta vastasi Destia ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen virkamies esiintyi syyskuussa Fennovoiman edustajien kanssa lapionvarressa polkaisemassa rakennusvaihetta alkuun. ELY-keskuksen selitys oli, että hanke on maakuntaohjelmassa, joten toki sitä voi lähteä vaikka ennenaikaisesti valtion piikkiin edistämään.

Hanketta kaupatessa on myös tarpeen vähätellä Hanhikivenniemen luontoarvoja. Eduskunnan talousvaliokunta ei halunnut saada pahaa mieltä käynnistään alueella. Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen lausui kopeasti, että tänne en kesämökkiä rakentaisi enkä tulisi luontoretkellekään (Kaleva 12.11.). Marraskuun harmaudessa maisema ei ollut parhaimmillaan. Ymmärrettävää on sekin, että Keski-Suomen mäkisiin maastoihin ja pitkiin puihin tottunut silmä ei äkkiseltään havaitse Perämeren rannikon luonnon ja maiseman hienouksia. Pekkarisen näkemykset heijastelevat valitettavasti yleisemminkin tarkoitushakuista tietämättömyyttä Hanhikivenniemen luontoarvoista, mutta päättäjältä odottaa kuitenkin tiedon vastaanottokykyä.

Maailmanlaajuisesti katsottuna Perämeren maankohoamisrannikko on ainutlaatuinen luonnonympäristö. Maankohoamisen, matalien rantojen ja vähäsuolaisen murtoveden muodostamaa kokonaisuutta ei löydy maailmasta mistään muualta kuin Perämeren matalilta rannoilta.

Täälläkin maankohoamisrannikon metsien kehityssarja on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Siinä merestä paljastuva maa kasvittuu vyöhykkeittäin rannan pensastosta erilaisten metsien kehitysvaiheiden kautta kangasmetsäksi. Hanhikivenniemellä luontotypin suojelulle olisi hyvä mahdollisuus, koska alue on edelleen enimmäkseen rakentamatonta.

Merikotka on palannut pesimään Pohjois-Pohjanmaalle ja ensimmäiseksi juuri Hanhikivenniemelle. Jotta reviiri säilyisi ja pesintä onnistuisi, voimakas ääniä ja tärinää aiheuttava toiminta pitäisi rajoittaa syksyksi lintujen pesimäkauden jälkeen, kuuluu luonnonsuojeluviranomaisen neuvo.

Tuskin esimerkiksi Destia keskeyttää tietöitä helmikuusta elokuuhun kilometrin etäisyydellä kotkareviiristä. Varoalue kattaisi koko Hanhikivenniemen. Suositukset ja ohjeistukset ovatkin näennäistoimintaa, jolla väistetään vastuu. Noudattamatta jättämisestä ei koidu mitään seurauksia. Kesän 2014 herkimpään hautomisaikaan Fennovoima teetti joitain tutkimuslentoja, jolloin helikopteri pörräsi kotkareviirin yllä pesintäaikana. Pesintä epäonnistui, mutta ei siihen syyllistä osoitettu. Häirintä onkin hyväksi koettu tapa päästä kiusallisesta lajista eroon.

Fennovoiman ydinvoimalahanke on esimerkki piittaamattomuudesta. Energiantuotanto- ja kulutustavat ovat luonnon- ja ympäristönsuojelussa avainasemassa. Kokonaistaloudellisessa tarkastelussa otetaan huomioon myös niiden hinta ekosysteemeille.

Merja Ylönen työskentelee aluepäällikkönä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirissä. Yhdistyksen toimisto on Oulussa.