Väitöstutkimus nostaa esiin ydinvoimapäätösten vääjäämättömyyden – Pro Hanhikivenkin vuosien työ jäi suurelta yleisöltä näkymättömiin vallan rattaissa

Joulukuussa tarkastettavassa väitöskirjassaan Maarit Laihonen tarkastelee viimeisimpiä ydinvoimapäätöksiä vuosilta 2007-2014 keräämänsä aineiston kautta. Tutkimuksen keskiössä on se, miten vuoden 2010 ydinvoiman periaatepäätöksiä rakennettiin vuodesta toiseen näyttämään rationaalisesti perustelluilta yritysten sisäisistä taloudellisista ja teknisistä sekä poliittisen ympäristön tapahtumista huolimatta.

Paikallisten toimijoiden aktiivisuus hautautui julkisuudesta

Väitöskirjassa käsitellään myös lukuisten erilaisten toimijoiden rooleja ja suhteita ydinvoimalaprosessien aikana. Laihonen kiinnittää huomiota toimijoiden valtasuhteisiin ja siihen, millaista huomiota ne laajemmassa, valtavirran julkisuudessa saivat.

Pro Hanhikivi -yhdistyksen historia välähtelee tutkimuksessa vuodesta 2007 alkaen esimerkkinä paikallisten sinnikkäästä työstä pienellä paikkakunnalla, joka joutui yllättäen kohtaamaan valtavan teollisuusprojektin. Esimerkkeinä itse lupa- ja päätösprosesseihin osallistumisen lisäksi Laihonen listaa Pro Hanhikiven pääsyn keskustelemaan ministereiden kanssa suorissa televisiolähetyksissä ja puheenvuorot E.On:n yhtiökokouksissa sekä laajemman verkoston luomisen muiden Fennovoiman hankkeesta kiinnostuneiden tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Pitkällinen ja taloudellisiin, teknisiin ja ympäristöön liittyviin faktoihin perustuva työ kuitenkin esitettiin jopa ministereiden toimesta tunteiluna ja epärationaalisuutena. Väitöskirjasta käy ilmi, että samantyyppiset kokemukset on huomioitu myös aiemmassa tutkimuksessa vastaavista teollisuusprojekteista. Demokraattisilta näyttävät osallistumismahdollisuudet ovatkin siis toistuvasti eräänlaista oikeuttamisteatteria niiden näkökulmasta, jotka prosesseissa ovat lähtökohtaisesti alakynnessä vaikka periaatteessa aikaa ja tilaa kuulemisissa ja julkisuudessa kriittisinä hetkinä ajoittain riittikin.

Teatterista konkreettisiin vaikutuksiin

Tutkimus perustuu päätöksenteossa ja julkisuudessa esiteltyihin perusteluihin uusien ydinvoimaloiden puolesta ja niitä vastaan, sekä niiden analyysiin Suomen ja muun maailman poliittisten ja taloudellisten tapahtumien valossa. Hän muistuttaa, että tämän mittaluokan teollisuusprojekteilla on suuria konkreettisia vaikutuksia eikä kyseessä ole pelkästään kiista sanavalinnoista. Esimerkkeinä ovat muun muassa Fennovoiman sisäiset ja laitostoimittajaan liittyvät toistuvat ongelmat, jotka tekevät projektin tulevaisuuden epävarmaksi samalla kun maata on kiireellä muokattu kunnollisia suunnitelmia tai rakentamislupaa vailla olevaa ydinvoimalaa varten. Samoin paikallisten välit ovat kärsineet todennäköisesti lopullisesti siitä huolimatta valmistuuko voimala koskaan vai ei.

Väitöstilaisuus

KTM, valtiotiet. yo Maarit Laihonen väittelee 16.12.2016 klo 12 organisaatioiden ja johtamisen alaan kuuluvasta aiheesta Ydinvoiman poliittinen esileikki – Hyvän määrittely politiikan, talouden ja teknologian risteyksessä (Political foreplay for nuclear new build – Defining good at the intersection of politics, economy and technology). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Fleming (Cass Business School) ja kustoksena professori Matti Häyry (Aalto-yliopisto). Väitöstilaisuus järjestetään Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa, Saastamoisen säätiön salissa (3. kerros) osoitteessa Runeberginkatu 22–24, Helsinki.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS (247/2016).

Lisätietoja väitöskirjasta: maarit.laihonen@aalto.fi