Kysymys 3

Suuria osakkaita on vetäytynyt Fennovoiman hankkeesta, yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat saaneet potkut, suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoituksesta ei ole ja meneillä olevien hankkeiden (OL3 ja Posivan Onkalon) ongelmat lisäävät myös Fennovoiman hankkeen epävarmuutta. Vielä mukana olevat osakkaat ovat rahoittaneet 1. selvitysvaihetta jo moninkertaisella summalla alkuperäiseen arvioon nähden (n. 20mij. > n. 120 milj.). Seuraavaa jatkorahoitusta yhtiö hakee kesäkuuhun 2013 mennessä. Investointipäätöstä ei vielä tuolloinkaan ole tehty. Myös Pyhäjoen kunta on panostanut hankkeeseen jo huomattavasti. Kannattaako Pyhäjoen kunnan sijoittaan ydinvoimahankkeeseen tässä vaiheessa enempää? Valitse a tai b.
a) Hanke on Pyhäjoen kunnalle edelleen kuin lottovoitto, ja sen toteutumista on edistettävä aktiivisesti kaikin keinoin.
b) Pyhäjoen kunnan on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että hanke ei toteudu. Nyt ei kannata sijoittaa hakkeeseen enempää varoja, vaan pitää kiinnittää huomiota ja panostaa laadukkaiden peruspalvelujen turvaamiseen, asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin.

Vastaukset

Flink Eija (vas):
Vaihtoehto B. Kunta on jo usean vuoden ajan ”unohtanut” omat kuntalaiset. Kokoajan on vaan suuniteltu uusia kuntalaisia varten. Kyllä ensin pitäisi huolehtia jo olevat kuntalaiset ja heidän viihtyvyys ja palvelut.

Helanti Arvo (kok):
Kunnan kannattaa edistää hankkeen toteutumista aktiivisesti reaalisten mahdollisuuksiensa rajoissa.

Jukkola Jaakko (Jaakko Jukkolan valitsijayhdistys, sit.):
Vaihtoehto B. Kunnan ei tule investoida tässä vaiheessa yhtään ydinvoimalan takia, vaan vasta sitten, kun on varmuus sen tulosta.

Kinnunen Kimmo (kok, sit.):
Vastaan B. Hanke olisi toteutuessaan edullinen tietyille tahoille ja pitkällä tähtäimellä myös väestön valtaosalle alueella. Esimerkiksi 200 kpl tuulimyllyjä tai turvevoimala houkuttelevat minua vielä vähemmän. Hyvinvointi perustuu energiaan ja sähköön. Sen tiedostaa sähkökatkojen aikana, kun hiljentyy pohtimaan asioita. Vastaan B siksi, että investoidut varat maksaa käytännössä se pieni populaatio, joka Pyhäjoella nyt asuu, jos hanke ei toteutuisikaan. En usko niin tapahtuvan, mutta ydinvoima ei saa olla ainoa oljenkorsi tai kortti, jonka varaan pelataan riskillä. Pyhäjoen kunnan satsauksilla ei toisaalta kuitenkaan voi vaikuttaa hankkeen etenemiseen. Todelliset määräävät tekijät ovat voimia, joita ei täältä voi ohjata. Tässä kysymyksessä nähdään pyhäjokilaisittain mahdollisesti suurena riskinä, että uudet hankkeen tuottamat mahdollisuudet hyödyntää Raahen kaupunki ja Pyhäjoki jää nuolemaan näppejään. Riski on todellinen, koska tieliittymäkin haluttiin vetää Raahen suuntaan, mikä kasvattaa etäisyyttä Pyhäjoelle ja lyhentää Raaheen. Yhteistyö (vieläkin syvempi) Raahessa tapahtuvassa kaavoituksessa on oleellisempaa kuin tänne investoitujen eurojen määrä. Toteutui hanke tai ei, pitää puntaroida tarkkaan, mitä riskejä otetaan ja mikä on toivottu lopputulos. Pyhäjoella tarvitaan kaikissa tilanteissa myös orgaanista kasvua ja asioiden kehittämistä.

Kittilä Risto (kesk):
Vaihtoehto A. Pyhäjoen kunta seuraa tilannetta ilman suuria panoksia, toteuttaa jo tehtyjä päätöksiä. Oulun kaupunki on nostanut esille keskusteluun rahoitus vaihtoehdon. Pyhäjoella tämä tuskin tulee esille ainakaan yhtä suurilla numeroilla. Joka tapauksessa pitää kiinnittää tarmokas huomio peruspalveluihin ja tasokkaaseen koulutukseen.

Lindelä Teemu (kesk, sit.):
Vastaukseni on B siltä osin, että peruspalvelut on turvattava vaikkei ydinvoimalaa rakennettaisikaan. On siis ehdottomasti varauduttava siihen, ettei ydinvoimalaa tule. Kuitenkaan en näe järkevänä sitä, että kunta vetäytyisi hankkeesta kokonaan. Mahdollisuus ydinvoimahankkeessa mukana olemiseen tulee säilyttää, mutta kunta ei saa eikä voi laskea tulevaisuuttaan ainoastaan yhden kortin varaan.

Louhimaa Tyyne (kesk):
Vastaukseni on B.

Manninen Marjaana (kesk):
Vaihtoehto B. Sillä varauksella, että takeet hankkeen jatkuvuudesta täytyy saada, jotta tiedetään miksi ja mitä varten investoidaan. Peruspalvelujen ylläpitämiseen pitää aina olla rahaa riittävästi, sen edelle eivät valitettavasti mene epävarmat investoinnit.

Mäkynen Tapani (PS):
Vaihtoehto B.

Nousiainen Matti (vas):
Vaihtoehto B. Ydinvoima on maailmanlaajuisesti vastatuulessa ja lopullista ratkaisua tämänkin hankkeen suhteen joudutaan vielä odottamaan. Nyt olisi hyvä hetki painaa jarrua ja keskittyä nyt käsillä oleviin ongelmiin. Jatkuvassa kasvun tavoittelun huumassa ei sovi unohtaa että myös nykyisten kuntalaisten palvelut on turvattava.

Rantanen Niko (kesk):
Mielestäni hanke ei ole missään tapauksessa lottovoitto. Lottovoitto on voitto, ilman mitään negatiivisia piirteitä, tätä ei ydinvoima tai ydinvoima Pyhäjoelle ole. Mutta jo sen huonojen vaikutusten tähden Pyhäjoen tulee pyrkiä hyötymään asiasta. Toiseksi, Pyhäjoen varautuminen on ollut tähän saakka kaavoituksellista ja omasta mielestäni Pyhäjoella on ollut huutava pula niin kiinteistö kuin teollisuutonteista. Tämän olen kokenut henkilökohtaisestikin. Kaavoitusasiat olisi pitänyt olla kunnossa jo paljon ennen hanketta, mutta hyvä että edes nyt ja hyvä jos hankkeille saadaan rahoitusta.

Tiirola Tiina (kesk):
Vaihtoehdot A ja B. Tämä kysymys on sellainen, ettei siihen voi valita jompaakumpaa vaihtoehtoa. Olen sitä mieltä, että hanke on lottovoitto ja sen toteutumista on edistettävä aktiivisesti. Kuitenkin on otettava huomioon se, etteivät kunnan asukkaiden peruspalvelut huonone, vaan samalla niiden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota. Tuli sitten tapahtumaan mitä tahansa, on ollut hienoa seurata kuinka Pyhäjoen kunta ja sen asukkaat ovat ”heränneet” horroksesta ja panostaneet kunnan tulevaisuuteen. Kun muutkin näkevät, kuinka kunnan ympäristöön, rakentamiseen ja peruspalveluiden parantamiseen kiinnitetään huomiota ja niille myös tehdään jotakin näkyvää, on Pyhäjoelle helpompi ei-paikkakuntalaistenkin muuttaa asumaan.

<< Palaa kysymykseen 2/3