Kysymys 1

Viimeviikkojen tietojen mukaan ydinvoimahankkeessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kunnassa voi olla tarvetta pohtia erilaisia kehitysstrategioita. Jos Fennovoiman ydinvoimalahanke ei toteudu, kumpi suunta Pyhäjoen kunnassa tulisi mielestäsi ottaa kehittämisen tavoitteeksi? Valitse a tai b.
a)
Teollisuuskunta esim. tavoittelemalla ydinvoimalan sijasta muuta suurta teollisuushanketta tai -hankkeita.
b) Yrittävä monipuolisten palvelujen maalaiskunta,
joka hyödyntää sijaintinsa lähialueen matkailu-, ostos- ja kasvukeskusten keskellä (Kalajoki, Ylivieska, Oulu, Kokkola) sekä maaseudun ja kestävän kehityksen nosteen.

Vastaukset

Flink Eija (vas):
Vaihtoehto B.

Helanti Arvo (kok):
En katso aiheelliseksi spekuloida abstrakteilla vaihtoehdoilla.

Jukkola Jaakko (Jaakko Jukkolan valitsijayhdistys, sit.):
Sekä että. B -vaihtoehto edellä, muttei suljeta pois teollisuuttakaan. Pienteollisuus työllistää tehokkaasti ja tuo verotuloja, joita tarvitaan palvelujen kustantamiseen. Suurteollisuuttahan tänne tuskin tulee, koska käyttäjät on kaukana ja EU toimii kaiken keskittämisen edistämiseksi. Ts. jos haluamme hajautusta, sekä ihmisläheistä ja kestävän kehityksen mukaista politiikkaa harjoittaa, on irtauduttava EU:sta.

Kinnunen Kimmo (kok, sit.):
Mielestäni emme voi tehdä valintaa noiden vaihtoehtojen A ja B välillä. Yhteiskuntarakenne mukailee elinkeinoelämän rakennetta. Terveessä yhteiskunnassa on perustuotantoa (maatalous, kaivostoiminta, tuotannolliset prosessit ja niiden kunnossapito yms) ja sen päälle rakentuu monisyinen palveluyhteiskunta (elinkeinoelämän käyttämät palvelut ja yksityisille suunnatut palvelut niin yksityiseltä sektorilta kuin yhteiskunnan taholta). Mielestäni Pyhäjokisten ei tule erehtyä kuvittelemaan, että voimme vapaasti valita noista strategioista jomman kumman. Lopulta hyvin harvoja kiinnostavat yli 30 km työmatkat. Palveluyhteiskunta vaatii asiakkaat ja niitä puolestaan on erittäin vaikea haalia ulkopaikkakunnilta pitkien matkojen takaa. Vastaan siis, että molemmat tarvitaan. Terve perustuotanto eri muodoissa ja sen päälle voidaan rakentaa vasta palveluyhteiskuntaa. Sellainen talousjärjestelmä ei toimi, missä kaikki palvelevat toisiaan. Tulee nälkä ja autot sekä talot jäävät rakentamatta. Pyhäjoen sijainti ei ole edullinen matkailukohteena, koska vahva Kalajoki ja myös Raahe ovat ylivoimaisia vastustajia. Siihen tulee panostaa vähiä resursseja tarkoin harkiten. Matkailu on ainoa palveluiden menekin perusta, mikäli ”tuotannolliselta puolelta” ei riitä asiakkaita. Ilman tervettä elinkeinoelämää ei Pyhäjoella ole tulevaisuutta. Ihmisen hyvinvointi 1900- ja 2000-luvuilla perustuu tehokkaaseen ja keskitettyyn tuotantoon. Nämä tuotantolaitokset tarvitaan taas työllistämään ihmisiä, jotta he voivat hankkia palveluita. Niiden on siis pakko sijaita lähellä ihmisiä.

Kittilä Risto (kesk):
Molemmat yhdistettynä on tässä tapauksessa Pyhäjoen suunta. Teollisuuskuntaa ei varmaan tarvinne tavoitella, mutta teollisuuden palvelutuotannon työpaikat ovat kyllä saatavilla koska alueella on koulutusmahdollisuuksia sekä haastetta odottavia nuoria.

Lindelä Teemu (kesk, sit.):
Vastaan B. Tässä haluan korostaa nimenomaan monipuolisuutta ja esimerkiksi retkeilypalveluiden kehittämistä. Mielestäni monipuolisuuteen on panostettava, vaikka ydinvoimahanke toteutuisikin.

Louhimaa Tyyne (kesk):
Vastaukseni on vaihtoehto B. Toivon molempien, aan ja been, toteutuvan. Mutta B on ensisijainen ja siihen on mahdollista ja välttämätöntä keskittyä myös siinä tapauksessa, että kaikista yrityksistä huolimatta uutta teollisuutta ei kuntaan saataisi.

Manninen Marjaana (kesk):
Mielestäni kysymykseen tulevat molemmat vaihtoehdot. Meidän täytyy muutoinkin tuli atomimiilua tai ei, yrittää kehittyä maalaiskuntana. Turvata palvelut kuntalaisille ja pysyä kuitenkin itsenäisena kuntana. Haasteellista tottakai, mutta mahdollista. A-vaihtoehto ei ole mielestäni edes realistinen vaihtoehto, sillä Suomeen ei investoida muutoinkaan nyt eikä tulevaisuudessa työvoimakustannusten vuoksi. Pienempimuotoisia hankkeita voi tavoitella, kuten uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita. Tämä toisi myös työpaikkoja seutukunnalle.

Mäkynen Tapani (PS):
Vaihtoehto B.

Nousiainen Matti (vas):
Vaihtoehto B. Pyhäjoki omaa maantieteellisen sijaintinsa ansiosta loistavat mahdollisuudet matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämiseen. Näihin asioihin panostamalla olisi mahdollisuus tehdä Pyhäjoesta houkutteleva kunta muutenkin kuin teollisuutensa ansiosta.

Rantanen Niko (kesk):
En ymmärrä mikä estäisi kuntaa olemaan sekä teollisuuskunta, että monipuolisten palveluiden maalaiskunta. Uskon, että kuntaa tulee kehittää molempiin suunttiin. Teollisuuskin voi ja sen pitää toimia kestävän kehityksen periaatteen mukaan. Toisaalta, mikäli ydinvoimahanke ei toteudu, niin tuskin kuntaa teollisuutta ryntää, vaikka tekisimme mitä, että tässä mielessä Pyhäjoki luultavimmin säilyy monipuolisena maalaiskuntana, ja vaikka joitakin teollisuuden toimijoita uuden kaavoituksen myötä tulisikin, niin ei se vielä tekisi Pyhäjoesta teollisuuskuntaa.

Tiirola Tiina (kesk):
Vaihtoehto B. Olen ollut aina sitä mieltä, että Pyhäjoen kokoisen paikkakunnan kannattaa satsata maalaiskunnan imagoon, koska se on ”sukupuuttoon kuoleva luonnonvara” Suomessakin. Kuitenkin realistisesti ajateltuna pelkällä maalaiskunnan imagolla ei pitkälle pääse, vaan meidän on kuitenkin mietittävä vaihtoehtoja löytää myös pitemmälle kantavaa teollistakin hanketta. Se on vain valitettava tosiasia, että pehmeillä arvoilla, joita niin arvostamme ja kunnioitamme, emme pysty Pyhäjokea pitämään itsenäisenä ja vakaana kuntana.

Jatka kysymykseen 2/3 >>