Toimintakulttuuria Fennovoiman malliin

Fennovoiman ja kotimaisia omistajia edustavan Voimaosakeyhtiö SF:n toiminta on ollut jälleen otsikoissa. YLE toi esiin yhtiön turvallisuuskulttuurista huolestuneen työntekijän irtisanomisen perusteen, sen että tämä oli ilmaissut huolensa Säteilyturvakeskukselle (STUK). Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kuittasi twitterissä keskustelun turhaksi ”älämölöksi”. Siinäkö yhtiön linja? STUK teetti viime talvena turvallisuusselvityksiä, joista Fennovoima ei kirkkainta mitalia napannut. Näillä teemoilla Fennovoima nousi esille tällä viikolla myös eduskunnan kyselytunnilla. Kiire ja keskenkasvuinen tai asenneongelmainen organisaatio ei liene hyvä yhdistelmä ydinvoimahankkeessa.

Rosatomilla on ilmennyt vaikeuksia toimittaa kaikki rakentamislupaharkintaan ja turvallisuusarvion tekemiseen vaadittava tekninen dokumentaatio reaktorin ominaisuuksista tavoitellussa aikataulussa. STUK odottelee tältä osin tumput suorina. Samasta syystä rakentamislupaharkintaa ei voi kokonaisuudessaan aloittaa myöskään työ- ja elinkeinoministeriö.

Rosatom on luvannut hoitaa hankkeen lainarahoituksen 75-prosenttisesti, rahaa on tunnetusti riittänyt, suoraan Venäjän valtion budjetista. Fennovoimaan on sovittu käytettävän Venäjän kasvaviin eläkemenoihin alunperin tarkoitettua hyvinvointirahastoa, jonka varoja talouslehti Vedomost (7.9.) uutisoi tarvittavan nyt myös valtion budjetin alijäämän paikkaamiseen. Venäjän valtiovarainministeriön mahdollisella rahoituksen jäädyttämisen listalla on Vedomostin mukaan muiden ohella perattavana myös Fennovoiman hanke. Mene ja tiedä.

Tuoreessa Ulkopoliittisen instuutin raportissa puolestaan analysoidaan Fennovoiman hankkeen olevan merkittävä Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kannalta, eikä tätä pidetä riskittömänä. Samansuuntaista viestiä on jo aiemmin lähettänyt Suojelupoliisi, joka arvioi vuosikertomuksessaan ulkomaisen tiedustelun yhden keskeisistä päämääristä Suomessa viime vuonna olleen energiapoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen, kieltäytyen kuitenkin jälkeenpäin tarkentamasta tätä lausuntoaan.

Fennovoiman edesottamuksia seuraavat pääministeri Juha Sipilä (31:30 ->) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (1:30 ->) eivät kuitenkaan näe hankkeessa olevan ongelmaa ulkopolitiikan, turvallisuuden tai muustakaan näkökulmasta. Kriittisempää alkaa olla innostus hanketta vankasti tukeneiden keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja demarikansanedustajien pääjoukossa.

Fennovoima on juuri aloittanut ruoppaus- ja vesirakennustyöt Hanhikivenniemen edustalla. Töitä paiskitaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämien vesi- ja ympäristölupien turvin, joista jälkimmäisestä käydään kuitenkin vielä vääntöä Vaasan hallinto-oikeudessa. Yhtiö on nimittäin itse valittanut sille myönnetystä ympäristölupapäätöksestä ja vaatii useita lupamääräyksiä löysennettäviksi, koskien mm. veden samentumisen estämistä, melumääräyksiä, kalatalousvelvoitteita ja äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun meriharjuksen seurantatutkimuksia. Lieneekö kyse kustannussäästöistä, kiireestä, ympäristövastuullisuuden välttelystä vai kaikista edellä mainituista?

Näistä asetelmista alueen kunnissa lähdetään parin viikon kuluessa ympäristövaikutusten arvioinnin kuulemiskierroksille ydinjätteen loppusijoituksesta, mahdollisesti Pyhäjoen, Merijärven, Alavieskan ja Kalajoen kuntien rajamaastoon sijoittuvalle Sydännevalle. Sinnekö Fennovoiman seuraukset lopulta päätyvät?

Hanna Halmeenpää, Kansanedustaja, Kalajoki

Kirjoitus julkaistu sanomalehti Kalevassa 10.9.2016

Elinkeinoministeri Olli Rehnin uutisoitiin ”polttaneen hihansa” Fennovoiman turvallisuus- ja toimintakulttuurin vuoksi saman päivän Kalevassa .