Rujo ratkaisu

Tavoite kotimaisen uusiutuvan energian vahvasta kasvusta sai tällä viikolla hyytävän kylmää kyytiä. Radioaktiivista jätettä tuottava ylimenokausi pitkittyy kauas tulevaisuuteen, kun sähköntuotannossa päätettiin edelleen valita isot keskitetyt ratkaisut. Pääministeri Sipilä ehti jo arvioida Fennovoiman Suomen viimeiseksi ydinvoimalaksi. Siihen nähdenkin on varsin brutaalia repiä hankkeen toteuttamista varten vielä yksi arvokas merenranta ja tehdä Suomeen vielä kolmas ydinvoimalapaikkakunta. Perämeren rannikolle ja veden laadulle se tietää lämmintä ja levärikasta tulevaisuutta, useille pyhäjokisille myös oman elinympäristön ja kiinteistöjen menetystä.

Pääministeri Sipilän saati elinkeinoministeri Rehnin rohkeus ei sittenkään näytä riittävän energiapolitiikan uudistamiseen. Tämä on sääli. Keskusta ministereineen tulee jäämään historiaan ydinvoiman lisärakentamisen ja erityisesti Fennovoiman vankkumattomana puolestapuhujana, tavoitteensa mukaisesti. Ministeri Rehn kehuu asioiden muuttuneen Fortumin mukaan tulon myötä. Voi tosin arvioida niinkin, että nythän tämä vasta poliittisesti rujolta ja taloudellisesti epävarman ydinvoimalan läpi runnomiselta näyttääkin. Kokonaisuus koettelee kansalaisten luottamusta oikeudenmukaiseen, avoimeen ja yhteiskunnan etua ajavaan poliittiseen päätöksentekoon tavalla, jota voi olla vaikea paikata. Moni miettii, olisiko tasapuolisuuden nimissä samaa kohtelua rakentamislupavaiheessa voinut sallia muillekin energiayhtiöille. Kansalaiset ovat ihmeissään, eikä syyttä. Viimeisimmän tiedon mukaan peräti 64 % suomalaisista vastustaa lisäydinvoiman rakentamista (YLE 6.8.).

Enemmän kuin milloinkaan ennen, Suomi kaipaisi nyt vastuullista, puhdasta ja rehellistä peliä energiasektorille. Harvoin näkee Fennovoiman kaltaista prosessia, jossa rikotaan kaikkia yleisesti tunnustettuja, niin liike-elämään kuin politiikkaankin liittyviä hyvän päätöksenteon kriteerejä, kohta kohdalta. Tämän vuoristoradan päätteeksi kukaan ei vilpittömästi voi puhua hyvästä lopputuloksesta. Fennovoiman omistuspohjan vaivalloinen, viime hetkeen jatkunut kasaan haaliminen kertoo karulla tavalla investoijien tekemistä arvioista hankkeen houkuttelevuudesta. Näistä taustoista ponnistaen on vaikea uskoa hankkeen etenevän ongelmitta jatkossakaan.

Vastuu pitkäaikaisista energiapoliittisista linjauksista kuuluu maamme poliittiselle johdolle. Uhka kestävän, puhtaan ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan perustuvan energiatalouden toteuttamiselle ei suinkaan tule idästä, se on valitettavasti aivan kotikutoista tekoa. Sipilän hallituksella oli mahdollisuus kääntää maamme energiapolitiikan kurssi reippaasti moderniin suuntaan, tahtoa ei näytä olevan. Fennovoiman tähänastinen tarina, yhdessä epäonnistuneen Olkiluoto 3 hankkeen kanssa, on omiaan vahvistamaan sitä kansalaisten, elinkeinoelämän ja poliitikkojen näkemystä, jonka mukaan uuden ydinvoimakapasiteetin rakentaminen on heikosti perusteltavissa. Sen sijaan perustelut Fennovoiman hankkeen toteuttamatta jättämisen puolesta ovat edelleen voimassa.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 8.8.2015.