Kuntien johtajat ydinvoimahuumassa

Oulun eteläisten kuntien uutisoidaan keräävän miljoonien eurojen avustuspottia sijoitettavaksi Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Edes Pyhäjoella tai Kalajoella, joiden kunnanjohtajat ovat etunenässä touhuamassa, ei asiaa ole kuitenkaan käsitelty yhdessäkään virallisessa, päätösvaltaisessa toimielimessä. Tämä ei toki näytä estävän virkamiehiä ajamasta kuntalaistensa rahojen sijoittamista ydinvoimahankkeeseen.

Tunnetusti Fennovoimasta ollaan kunnissa hyvin montaa mieltä. Kunnanjohtajien olisi suonut kuulostelevan vähintään poliittisten päättäjien kantoja etukäteen, ennen Hanhikiven Sähkönmyyntiyhtiön perustamisasiakirjojen valmistelua. Menettely on vähintäkin arveluttava. Kalajoella asiasta on keskusteltu epävirallisessa hallituksen iltakoulussa, jonka enemmistö epävirallisen tiedon mukaan teilasi sijoitusidean alkuunsa. Toisin kuin maalaisjärkinen kuntalainen voisi olettaa, tästä ei tehty johtopäätöstä sijoitussuunnitelmien hillitsemiseksi, päinvastoin. Pyhäjoella taas totuttu tapa on viis veisata siitä, mitä mieltä kuntalaiset asioista ovat. Päättäjien tehtäväksi on ilmeisesti katsottu kaikkien Fennovoima-viritysten kritiikitön siunaaminen.

Parempien vaihtoehtojen puuttuessa ydinvoimaintoiset virkamiehet kärkkyvät siis kuntalaisten kukkarolle, riskejä kaihtamatta. Elinkeinopolitiikan piristysruiskuttamisen ohella nyt kerrotaan haettavan tuottoa pääomalle. Jo vilkaisu vaikkapa liiketaloudellista kannattavuutta ja hankkeeseen liittyviä taloudellisia riskejä analysoivaan Oulun Energian lausuntoon Fennovoiman kesäkuisesta osaketarjouksesta riittää kertomaan lyhyesti olennaisen: Suoritettujen tarkastelujen perusteella ei hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta voitu suoraan osoittaa. Investoinnin tuotto-odotukset suhteessa hankkeen riskeihin jäävät alhaisiksi arvioinnissa käytetyillä oletuksilla. Kannattavuuden osalta keskeiseksi riskiksi muodostuu myös jälleenrahoitusriski 12 vuoden omakustannushintatakuun päättyessä. Tällöin siis Fennovoiman sähkön hinta voisi pompsahtaa hankkeen todellisia kustannuksia vastaavaksi, tilanteessa, jossa yhtiöllä olisi merkittävä määrä pitkäaikaista velkaa ja jossa pörssisähkön markkinahinta hyvin todennäköisesti on alhainen.

Pidemmät perustelut riskeistä saa selville julki tulleista asiakirjoista ja asiantuntijalausunnoista. Salaisia osakassopimuksia kunnissa ei tulla näkemään, ydinsikaa säkissä kaupataan, mairittelevin mainoslausein. Jotain Fennovoimaan sijoittamisen arveluttavuudesta kertoo sekin, ettei oululaisen Kymppi Groupin masinoima yritysrypäs ilkeä tuoda itseään julki mahdollisina fennovoimalaisina. Viisaasta on ollakin hiljaa, hävettää kuitenkin jälkikäteen. Tietyissä kunnissa siveellinen hallintokulttuuri, asiallinen ja tasapuolinen asioiden puntarointi sekä avoin vuorovaikutus kuntalaisten ja päätöksentekijöiden kanssa ovat täysin tuntemattomia käsitteitä, julkea röyhkeys sitäkin käytetympi.

Pro Hanhikivi ry

(Kirjoitus on julkaistu tietomme mukaan Raahen Seudussa, Kalajokilaaksossa, Kalajokiseudussa ja Kalevassa. Kenties muissakin lehdissä.)