Kunta myi, kunta osti

Mitä hyvää Pyhäjoki tekee kuntalaisille Fennovoimalta maakaupoilla saaduilla rahoilla? Palauttaa ne takaisin Fennovoimalle.

Naapurikuntien vetäydyttyä hankkeesta vähin äänin, Pyhäjoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 18.2. liittyä Fennovoiman osakkaaksi ja rahoittajaksi, perustettavan Hanhikiven Sähkömyyntiyhtiön kautta. Kunnanvaltuusto katsoi äänin 17-4, että Pyhäjoen kunnalla on edellytykset sijoittaa hankkeeseen miljoonia (nyt 1,54 miljoonaa, lopun 4,62 milj. ollessa Rosatomin järjestämää lainaa), kunnille yleisestä tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Päätösesityksessä vakuutellaan, että osakkeenomistajien rakentamisaikaista riskiä on rajattu mm. mankala-vastuun alkamisella vasta kaupallisen käyttöönoton hetkellä.
Riski kustannusten noususta onkin kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan kytketty teho-osuuteen. Eli kustannusten noustessa saatavan sähkön määrä vähenee.

Niin tai näin. Osakassopimuksessa todetaan, että kunta vastaa omistuksensa suhteessa Fennovoiman suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista. Perustettava Hanhikiven Sähkömyynti taas on sopimuksella sitoutunut VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen. Tämä velvoite määritellään pysyväksi, eikä osakassopimuksen päättyminen ”jonkun osapuolen osalta vapauta kyseistä osapuolta osakassopimuksen mukaisesta vastuusta toisille osapuolille”.

Liiketappiot tullaan, Mankala-tappion tavoin, kattamaan kunnan budjettivaroista. Samoin yhtiön kulut siltä osin, kuin niitä ei saada katettua liiketoiminnasta syntyvällä kassavirralla.

Kun Fennovoiman kaltaiseen riskibisnekseen kaadetaan kuntalaisten rahoja, suotavaa olisi, että valtuutetut tekivät päätöksensä huolellisten kannattavuus- ja riskianalyysien perusteella. Pyhäjoen kunta toki päätti syksyllä 2014, yhdessä naapurikuntien kanssa, tilata Ernst & Young Oy:ltä asiantuntijapalveluita. Kuuleman mukaan selvitystä ei kuitenkaan koskaan julkistettu, edes päättäjille.