Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta

Sähkön tarpeen kattaminen – sähkönkulutus kasvaa?

  • TEM:n arvio sähköntarpeesta on muuttunut: Vuonna 2008 sähköntarpeen arvioitiin olevan 2020 ilman säästötoimia 103 TWh/vuosi. (1) Vuonna 2013 arvio oli enää 94 TWh/vuosi. (ii) Arvioiden erotus 9 TWh vastaa Fennovoiman suunniteltua vuosituotantoa, 6,3–9,6 TWh.
    (1200 MW=9,6 TWh. Muu kuin Rosatomin osuus 66 % eli 6,3 TWh)
  • TEM ennusti, että sähkön tarve jatkaisi kasvuaan entisellä vauhdilla ja samalla vanhaa kapasiteettia poistuu käytöstä.
  • Fennovoiman PAP 2010 aikoihin sähkön tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan. Pörssisähkön keskihinta oli 2 kk:n ajan yli 90 €/MWh. (iii)

Hankkeen kannattavuus ja vaikutus sähkön hintaan – kohtuuhintaista sähköä?

  • Fennovoima lupaa sähkön omakustannushinnaksi 45–50 €/MWh, 12 ensimmäisen tuotantovuoden ajaksi. Hankkeen suunnitellulle valmistumisvuodelle 2024 voi ostaa sähköä reilulla 40 €/MWh. Fennovoiman omistajat maksaisivat sähköstä kalliimpaa hintaa kuin jos ostaisivat saman sähkön markkinoilta.
  • Hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta ei ole voitu suoraan osoittaa. Pöyryn Turku Energialle 10/2013 laatimassa investointiarvioinnissa todetaan, että Fennovoimaan liittyy investointina merkittäviä ulkoisia riskitekijöitä. Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnan lausunnon mukaan Fennovoiman ja Rosatomin välisessä sopimuksessa mainitaan joitain julkituomattomia ”laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä”, joiden puitteissa
    sähkön hintaa voidaan korottaa.
  • Rakentamiskustannukset suuret, käyttö ”halpaa”, jäte- ja purkamiskustannukset arvaamattomat.
  • Hanke saattaa alentaa sähkön markkinahintaa ajoittain. Hyvä asia Fennovoiman omistajana olevalle sähkönkuluttajalle eli teollisuudelle, mutta huono omistajana oleville sähkön myyjille (kunnalliset yhtiöt), jotka tekisivät tappiota Mankala-sähköllään ja joiden tulot muusta sähköntuotannosta samalla alenisivat.

Omistus – suomalainen hanke kotimaiselle teollisuudelle ja energiankäyttäjille?

  • Hanketta perusteltiin 2010 kotimaisen teollisuuden tarpeella, mutta useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat jättäneet hankkeen.
  • Suurin osakas on reaktoritoimittaja Rosatom, joka voisi valtioneuvoston esityksen mukaan omistaa
    40 % Fennovoimasta.
  • Vastapainona Rosatomille on pirstoutunut joukko suomalaisia osakkaita, joista suuri osa pieniä kunnallisia energiayhtiöitä, vailla ydinvoima-alan kokemusta.
    • Omistuspohja on edelleen osin auki, osakkeita kaupataan parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan kunnille.
    • Suomalaisomistus ei enää edellytys. Myös fuusiot ulkomaille mahdollisia (EU- ja ETA-maat).
    • Julkituodut muutamat uudet osakkaat (Andament, Havator, E. Helaakoski) ovat mukana arviolta promillen osuuksilla, ehtona myönteinen periaatepäätös.
    • Suomalaiseen omistukseen listataan mm. Kestra Kiinteistöpalvelut (Kesko), joka on ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta.
    • Hankkeesta vetäytyneiden osakkeet eivät käy kaupaksi, esim. Kuopion kaupunki on yrittänyt
      myydä osakkeitaan jo toista vuotta, saamatta asiallista tarjousta.
  • Onko Fennovoiman omistuspohja tai omistuksen kotimaisuusprosentti tiedossa, kun eduskunta harkitsee hanketta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta?

Rosatomin rooli hankkeessa: tilaaja ja toimittaja – hyvä kumppani?

  • Fennovoiman yhteistyö Rosatomin kanssa ei ole verrannolllinen Fortumin Loviisan laitoksiin, joissa Rosatom ei ole omistajana. Fennovoimassa Rosatom on suurin yksittäinen osakas, reaktorin toimittaja, teknologinen asiantuntija, kierrätetyn polttoaineen toimittaja sekä rahoituksen järjestäjä.
  • Rosatom hoitaa Fennovoiman rahoituksen 75 %:sesti vientiluottolainoilla, Venäjän valtiollisten viranomaistahojen ja liikepankkiyhtymien syndikaattilainoilla.
  • Rosatomin moninaiseen rooliin hankkeessa liittyy imagollisia ja ulkopoliittisia ulottuvuuksia, jotka eivät ole vähäisiä.
    • Rosatom on erillislailla suojattu Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, entinen Venäjän
      atomienergiaministeriö, jonka alle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet.(iv) Yksityisiä ja valtioomisteisia yhtiöitä koskevat säännökset eivät koske Rosatomia.(v)
    • Rosatomin johdon ja hallituksen asettaa Venäjän presidentti ja sen rahoitus tulee Venäjän hallituksen päätöksellä valtion budjetista.(vi)
    • Venäjän hallituksen asettamien tavoitteiden mukaan Rosatom on viime vuosina laajentanut liiketoimintaansa erityisesti Venäjän etupiiriinsä katsomiin maihin, kuten Itä-Eurooppaan ja nyt
      Suomeen.vii Sopimusten ehtona on tyypillisesti sitoutuminen polttoaineen hankintaan Venäjältä.
      Rosatom on aiemmin myös onnistunut estämään yritykset hankkia polttoainetta muilta toimittajilta.(viii)
    • Rosatom myisi sähköä vientiin, kustannukset ja riskit ydinjätteestä jäisivät Suomeen.
  • Onko yhteiskunnan edun mukaista, että suomalaiset yritykset ja kunnalliset sähköyhtiöt Fennovoiman kautta epäsuorasti rahoittaisivat myös Rosatomin ydinteknologiaa ja ydinaseiden tuotantoa?

 Aluetalous – työtä ja toimeentuloa?

  • Fennovoima esittää suomalaisen työn osuuden hankkeessa olevan 45 % (Pöyry Oy 2008. Aluetaloudellisten vaikutusten tautaselvitys). Arvio tehtiin hankkeen alkuperäisen YVA:n yhteydessä, ennen kuin Rosatom tuli hankkeeseen mukaan.
  • Rosatomin ja Fennovoiman väliseen Hanhikivi-sopimukseen ei sisälly kotimaisuusehtoa.(ix) Rosatomin pääjohtaja Sergei Kirienko on todennut Kremlin sivuilla julkaistussa haastattelussa, että hankinnat tehdään pääsääntöisesti Venäjältä.(x)
  • Myönteiset työllisyysvaikutukset ovat ainakin osittain arvailuja. Fennovoima ei ole antanut arvioita kotimaisen työvoiman osuudesta, ja on kertonut tarkoittavansa alueellisella työvoimalla eurooppalaista työvoimaa.
  • Onko työn ja toimeentulon luominen Fennovoiman ainoa varsinainen perustelu?
  • Onko yhteiskunnan edun mukaista antaa elinkeinopolitiikan nimissä periaatepäätös ydinvoimalahankkeelle, johon liittyy moninaisia ja merkittäviä riskitekijöitä?

Muita huomioita hankkeesta

  • Fennovoiman suunnittelema laitospaikka sijaitsee rakentamattomalla, luonnontilaisella niemellä, johon infrastruktuuri jouduttaisiin rakentamaan alusta. Vaadittavat investoinnit infraan nostavat hankkeen kustannuksia arviolta 15–25 % verrattuna paikkaan, jossa voimalaitosinfra on jo valmiina, ja aiheuttavat myös suhteellisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Hanketta on leimannut epävakaus. Viimeisen kolmen vuoden aikana yhtiössä on ollut kolme eri toimitusjohtajaa, asiantuntijoita on siirtynyt hankkeesta pois, merkittäviä osakkaita on vetäytynyt
    ja laitos sekä laitostoimittaja vaihtunut.
  • Periaatepäätöksen täydentäminen eli muuttaminen ei sisälly ydinenergialakiin. Prosessin oikeudelliset perusteet ovat selvittämättä (oikeuskansleri, KHO). Myöskään Pyhäjoen kunnan lausunto ei ole lainvoimainen (HAO:ssa).
  • Pyhäjoen kuntalaiset eivät ole saaneet ilmaista kantaa riippumattomalla tavalla, huolimatta siitä, että neuvoa antavaa kansanäänestystä on vaadittu neljä kertaa.
  • Suomalaisten enemmistö (63 %) hyllyttäisi Fennovoiman hankkeen (Taloustutkimus 08/2014).

Viitteet: