Fennovoiman hankkeen kannattavuus ja riskit sijoittajan näkökulmasta

Alla oleva, hankkeen kannattavuutta ja riskejä sijoittajan näkökulmasta käsittelevä teksti on toimitettu Oulun kaupunginvaltuutetuille 16.6.2014.

Sähkön hinnan kehitys ja tarvearviot

Eduskunnan päättäessä Fennovoiman hankkeesta vuonna 2010, sähkön tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan. Pörssisähkön keskihinta oli kahden kuukauden ajan yli 90 €/MWh.[I] Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ennusti, että sähkön tarve jatkaisi yhä vääjäämättä kasvuaan samaan aikaan kuin vanhaa kapasiteettia poistuu käytöstä. Vuonna 2008 TEM arvioi, että sähkön tarve vuonna 2020 olisi ilman säästötoimia 103 TWh vuodessa.[II]

Viime vuonna tarpeeksi oli arvioitu enää 94 TWh.[III] Arvioiden ero on merkittävä: sen sisään mahtuisi koko Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan tuotanto ja vähän enemmänkin. Tämä näkyy myös siten, että sähkön kuukausittainen keskihinta nousee enää hädin tuskin yli 40 €/MWh.

Fennovoiman tarjous ja hankkeen kulut

Fennovoima tarjoaa Oulun osuudeksi yhtiöstä 10–15 MW hintaan 16–24 M €. Esim. 15 MW:n osuus olisi 1,25 % Fennovoiman 1200 MW voimalasta ja ilmeisesti maksaisi siis 24 miljoonaa. Hankkeen omarahoitusosuudeksi on ilmoitettu ”noin 25 %”. Mikäli se olisi tasan 25 %, laitoksen omarahoitusosuus olisi 1,92 miljardia ja koko hankkeen hinnaksi muodostuisi yli 7,6 mrd euroa.

Fennovoiman esittelytekstissä kuitenkin viitataan vanhaan 4–6 mrd euron hintahaarukkaan. Tähän haarukkaan mahtuakseen Oulun omarahoitusosuuden pitäisi jäädä 12,5 milj. euroon, jolloin kaupungin osuus olisi 4 mrd:n hankkeesta 15 MW ja 6 mrd:n hankkeesta 10 MW. Muussa tapauksessa joko omarahoitusosuus on Oululle ilmeisesti suurempi tai osakkuuden hinta kalliimpi kuin muille osakkaille (esimerkiksi Turussa 39,2 M €/28 MW ja Lahdessa n. 36 M €/n. 25,7 MW, jolloin hinta on 1,4 M €/MW).

Atomexpo 2014 -foorumissa Moskovassa hankkeen hinnaksi kerrottiin 10. kesäkuuta 6,5 mrd euroa. Uutisen mukaan Fennovoima sijoittaisi 1,6 miljardia ja Rosatom hoitaisi loput kustannukset [IV].

Fennovoiman rahoitus ja sijoituksen tuotto

Rosatom on luvannut hoitaa Fennovoiman rahoituksen niin, että sähkön hinta ei nouse ensimmäisen 12 vuoden aikana yli 50 €/MWh. Tämä ei ole kovin hyvä lupaus, koska hankkeen valmistumisvuodelle 2024 voi jo nyt ostaa sähköä reilulla 40 €/MWh. Fennovoiman omistajat siis joutuisivat maksamaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin jos ostaisivat saman sähkön markkinoilta.

Oulun Energia –liikelaitoksen johtokunnan lausunnon mukaan tosin 50 €/MWh ei ole välttämättä enimmäishinta vaan sopimuksessa mainitaan joitain julkituomattomia ”laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä”, joiden puitteissa hintaa voidaan korottaa. Samassa lausunnossa todetaan, ettei hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta voitu suoraan osoittaa.

Fennovoiman osakkailleen tarjoama kattohinta päättyy 12 vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta, jonka jälkeen omistajat joutuvat maksamaan laitoksesta täyttä omakustannushintaa. Lisäksi on mahdollista, että Rosatomin Venäjältä järjestämä edullinen rahoitus erääntyy ennen kuin hankkeen vieras pääoma on maksettu takaisin, jolloin Fennovoima joutuu neuvottelemaan markkinoilta rahoitusta jäljelle jäävälle osuudelle todennäköisesti huomattavasti kalliimmalla hinnalla.

Mankala-periaate ja riskien kartoitus

Fennovoiman hanke on tarkoitus toteuttaa Mankala-periaatteella, jolloin omistajilla on velvollisuus vastata yhtiön kaikista kuluista suorassa suhteessa omaan omistusosuuteensa. Tällaisen mallin haittana on, että hankkeesta on erittäin hankala irrottautua, jos se osoittautuu kannattamattomaksi, koska markkinoilta tuskin löytyy ostajia tappiota tuottaville osuuksille. Tästä syystä hankkeeseen osallistumiseen sisältyy sekä riski mittavasta luottotappiosta että riski osakkaiden luottoluokituksen heikentymisestä. Esimerkiksi Teollisuuden Voiman luottoluokitus on Olkiluoto 3 -hankkeen hankaluuksien vuoksi tippunut tasolle BBB.

Rosatom yhtiökumppanina

Rosatom ei ole muodoltaan yritys vaan erillislailla suojattu Venäjän presidentinhallinnon alainen laitos, joka vuoteen 2004 asti toimi nimellä Venäjän atomienergiaministeriö. Rosatomin alle on keskitetty Venäjällä sekä ydinvoimalat että ydinaseet.[V] Yksityisiä ja valtio-omisteisia yhtiöitä koskevat säännökset esimerkiksi tiedonantovelvollisuudesta tai velkojien suojasta eivät koske Rosatomia.[VI] Laitoksen toimivan johdon ja hallituksen asettaa Venäjän presidentti ja sen rahoitus tulee Venäjän hallituksen päätöksellä valtion budjetista.[VII]

Venäjän hallituksen asettamien tavoitteiden mukaan Rosatom on viime vuosina laajentanut liiketoimintaansa erityisesti Venäjän etupiiriinsä katsomiin maihin, kuten Itä-Eurooppaan ja nyt Suomeen.[VIII] Sopimusten ehtona on tyypillisesti sitoutuminen polttoaineen hankintaan Venäjältä. Rosatom on aiemmin myös onnistunut estämään yritykset hankkia polttoainetta muilta toimittajilta.[IX]

Rosatomin referenssit ydinvoima-alalla

Rosatomin kokemus ydinvoimaloiden rakentamisesta Venäjän ulkopuolella on vähäistä, eikä se ole toimittanut yhtäkään tilausta yhteenkään länsimaahan. Kokemattomuus näkyy heikossa kyvyssä pitää kiinni sovituista toimitusehdoista. Esimerkiksi Bulgariassa maan hallitus purki sopimuksen Rosatomin kanssa hankkeen kulujen kohottua alun perin sovitusta 4 mrd eurosta yli 10 mrd euroon.[X] Intian Kudankulamissa Rosatom puolestaan lupasi toimittaa voimalan viidessä vuodessa, mutta rakennustöihin kuluikin tuntemattomasta syystä 11 vuotta.[XI]

Fennovoiman suunnittelemaa VVER-1200 -laitosta Rosatom ei ole vielä koskaan rakentanut mihinkään. Fennovoiman referenssilaitokseksi valitsema Leningrad II –voimala on tällä hetkellä kolme vuotta myöhässä ja ylittänyt jo alkuperäiset kustannusarvionsa.[XII] Laitos on rakennustöiden aikana mm. romahtanut kahdesti ja suljettu syyttäjäviranomaisten toimesta, koska työmaan olosuhteet rikkoivat useita työturvallisuusmääräyksiä. [XIII- XIV]

Aluetalous

Suomalaisen työn osuuden hankkeessa Fennovoima esittelee olevan 45 %, joka on peräisin Pöyry Oy:n vuonna 2008 Fennovoiman alkuperäistä YVA:a varten tekemästä tutkimuksesta. Tämä tutkimus tehtiin huomattavasti ennen kuin Rosatom tuli hankkeeseen mukaan. Venäläisen Kommersant-lehden mukaan Hanhikivi-sopimukseen ei sisälly minkäänlaista kotimaisuusehtoa [XV]. Lisäksi Rosatomin pääjohtaja Sergei Kirienko on todennut Kremlin sivuilla julkaistussa haastattelussa, että hankinnat tehdään pääsääntöisesti Venäjältä [XVI]. Myönteiset vaikutukset aluetalouteen ovat siis ainakin osittain arvailua.

Suositukset

Oletetuista myönteisistä aluetaloudellisista vaikutuksista huolimatta on suositeltavaa harkita vakavasti, kannattaako Fennovoiman kaltaiseen erittäin epävarmalla pohjalla olevaan hankkeeseen sijoittaa. Kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että yksityisellä rahalla toimivat yhtiöt ovat jättäneet hankkeen ja jäljellä on enää lähinnä kunnallisia energiayhtiöitä ja valtionyhtiöitä, joilla ei ole ydinvoima-alan kokemusta.

Mikäli Oulu harkitsee edelleen hankkeeseen sijoittamista, valtuuston kannattaa vaatia nähtäväkseen ainakin:

  • Fennovoiman ja Rosatomin välinen sopimus täsmällisine ehtoineen;
  • Kunnollinen riskitarkastelu hankkeen kannattavuudesta suhteessa erilaisiin skenaarioihin sähkön hinnan kehityksestä; ja
  • Tarkastelu hankkeen vaihtoehtoiskustannuksesta, eli muista tavoista käyttää sama rahamäärä alueen elinkeinoelämän elävöittämiseen.
Viitteet